Marje Viitala- Saara Forsell-Kirsi Porrassalmi, Galleria Saskia , Tampere, 15.7 – 6.8.2019

Marje Viitala – Saara Forsell – Kirsi Porrassalmi

Galleria Saskia
15.7 – 6.8.2019
Pirkankatu 6, Tampere
Avoinna Ma-su 12-18

Tervetuloa avajaisiin
19.7.2019 klo 18-20

Saara Forsell – Taidemaalari

Maalausteni lähtökohtana voi olla muistikuva, joku yksityiskohta kuvassa, väriyhdistelmä. Joskus teoksen ajatus vain ilmaantuu, näennäisesti tyhjästä.
Käytän maalausteni rakentamiseen geometrisia muotoja, suoria linjoja ja aaltoviivoja. Niistä muodostuu maisemia, pelkistettyinä joihinkin tunnusomaisiin elementteihin. Tällaisia elementtejä voivat olla talot, linnat, tiet jne. Nämä yksinkertaiset symbolit toistuvat töissäni.
Mietin värejä ja valitsen jonkun värin, esimerkiksi sinisen, hallitsemaan maalausta. Käytän komplementtivärejä kerroksittain pieninä täplinä. Maalaustekniikka on rauhallista käsityötä. Suosin täplätekniikkaa, koska haluan pintojen rakentuvan hitaasti valmiiksi, kerrosten vaikuttaessa värillisesti toisiinsa. Suunnitelmallisesta työskentelystä huolimatta lopputulos on aina yllättävä.

Kirsi Porrassalmi – Kuvanveistäjä

Teokseni pohjautuvat vahvasti elettyyn elämääni ja ulottuvat alueelle, jossa minulle ei ole sanoja. Jossa minun on helpompi löytää visuaalinen ilmaus. Teos tulee ensin, aloitan jostakin, prosessi tekee siitä jotakin muuta ja vasta jälkeenpäin alan ymmärtää, miksi se piti tehdä. Ja mitä se mahdollisesti tarkoittaa. Nimi tulee viimeisenä – jos tulee. Usein tuntuu, että nimellä onnistun pilaamaan koko homman. Koska minulta tunnetusta syystä puuttuu osa normaalista vuorovaikutusprotokollasta, on taiteesta tullut minulle toinen kieli, jonka avulla yritän valaista sitä todellisuutta, johon olen itseni vuoksi sidottu. Tutkimusmatkailen siis itsessäni.

Jotkut teokseni ovat hämmentäviä ja saattavat vaikuttaa pornahtaviltakin. Näissä teoksissa kuitenkin yhtä tärkeää, kuin se, mitä niissä on, on se, mitä niissä ei ole. Torso ilman päätä, käsiä tai jalkoja ei pidä sisällään toimeenpanevia elementtejä. Entä, jos nämä elementit, ajatukset ja toimeenpiteet puuttuvat todellisuudessakin? Millaisen ristiriidan silloin aiheuttavat toisten ihmisten kuvitelmat toisen pyrkimyksistä, jos koko lähtökohta onkin aivan toinen. Tulkinta kertoo aina eniten tulkitsijasta itsestään – ja olisiko juuri siinä se juttu: taiteen tehtävä.

Marje Viitala – Taidegraafikko

Olen tarinankertoja. Kuvamaailmani kertoo ihmisyydestä, toiveista ja tunteista. Eläimet sekä kasvit ovat vahvassa asemassa taiteessani ja ne voivat olla joko symbolistisia tai ihan itsenään. Sisällytän tarinoihini myös paljon runon kaltaisia elementtejä sekä haen filosofisia näkökulmia. Kuvieni maailmat värittyvät surrealistis-naivistisin sävyin, jossa on myös leikillisyydellä osansa.

Näyttelyyn olen laittanut kasvitieteilijän matkassa symbolistisia kasvikartastoja. Ne ovat arkisia tunnematkoja, joihin värittyy kasvien ominaisuuksia, symboliikkaa ja kasvimaailman salaista viestintää. Esimerkiksi Anima- teoksessa munanjohtimet muistuttavat kasveja ja ovat muuntuneet kertomaan naisen elämästä. Kasvimaailmasta löytyykin koko elämänkirjo; jotkut kasvit houkuttelevat tarvitsemiaan pölyttäjiä värein ja muodoin, toisilla kasveilla on monenlaisia suojamekanismeja, on valloittajakasveja, lihansyöjäkasveja, myrkyllisiä kasveja, alkuperäiskasveja, hentoisia tai voimakkaita. On kuin lukisi puutarhassa Tolstoin sotaa ja rauhaa tai muuta klassikkoa. Maailma on sievästi käpertynyt pienen lehden pinnalle.

Metalligrafiikassani yksi kantavia teemoja on valo pimeydessä. Elävöitän kuvapintaa monotypia- maisesti saaden siihen valopisteitä. Valo voi olla konkreettista tai henkistä. Toisinaan ihmisissä on valonkantajia ja toisinaan kaipaamme valopilkkuja surujemme ja pelkojemme käsittelyyn. Etsimme ja uudistamme itseämme koko elämämme ajan.

Tekniikkana käytän metalligrafiikkaa, puupiirroksia, litografiaa ja käsinkirjailtuja taidetekstiilejä. Tekniikat tukevat toisiaan ja muodostavat kerroksellisen ja kerronnallisen tunnistettavan tyylin.

SONY DSC